Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, tiede on tehnyt merkittäviä läpimurtoja molekyyli- ja genetiikan tutkimuksen alalla. Jotkut näistä vastaavat ratkaiseviin kysymyksiin omaa biologiaamme koskien. Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan sitä, kuinka pienen lapsen iho pystyy kehittymään niin nopeasti lapsen kasvun mukana? Tai sitä, miksi ihmisille muodostuu ryppyjä? Tai sitä, kuinka ihosolut korjaavat vaurioituneen ihon? Mikäli olet, kysymyksesi ovat koskeneet solukasvutekijöitä.
Kaikki elävät olennot kasvavat — niin ihmiset, eläimet, kasvit, sienet kuin bakteeritkin. Solut eivät kuitenkaan moninkertaistu automaattisesti: ihmisten ja eläinten solut reagoivat kasvutekijöiksi nimettyjen, pitkälle erikoistuneiden proteiinien tai hormonien antamiin käskyihin. Kaksi tutkijaa, jotka palkittiin työstään Nobelin palkinnolla vuonna 1986, havaitsi näiden kasvutekijöiden olemassaolon. Ne nimettiin solukasvutekijöiksi toimintansa perusteella.
Solukasvutekijät ovat soluaktivaattoreita: ne ovat signaalimolekyylejä, jotka välittävät soluille solujen korjaamista, stimuloimista tai lisääntymistä koskevia viestejä. Sadat erilaiset solukasvutekijät kontrolloivat yli 300:aa ihmisen solutyyppiä. Ne ovat ratkaisevia esimiehiä kehosi kehityksen rakennustyömaalla toimien täydellä kapasiteetillaan vuosien ajan. Syntymästä aikuisuuteen asti meidän kehomme tuottavat runsaasti erilaisia kasvutekijöitä, joilla on vaikutusta kaikkeen — luustosta sisäelimistöön ja hermostosta ihoon. Saavuttaessamme kypsyyden niiden tuotanto kuitenkin vähenee. Sen seurauksena solujen muutos ja korjaus hidastuu. Tämä vaikuttaa lopulta terveyteemme ja ulkonäköömme. Ihomme itse asiassa ohentuu joka vuosi 1%:n verran täytettyämme 20 vuotta. Viiden vaihdevuosia seuraavan vuoden aikana ihomme ohentuu 30%.
”Tuloksena on terveempi, kimmoisampi, paremmin kosteutettu ja nuorekkaampi iho”
Vuodesta 1986 lähtien solukasvutekijöitä koskeva lääketieteellinen tutkimus on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Suunnattomat läpimurrot sisältävät pelastavia hoitoja, kuten G-CSF -kasvutekijän käytön, joka saa aikaan valkosolujen tuotannon kemoterapian jälkeen. EGF, eli epidermaalinen solukasvutekijä, auttaa uutta ihoa kasvamaan palovamman jälkeen ja nopeuttaa haavojen paranemista.
EGF-kasvutekijöitä voidaan kuitenkin käyttää myös täydentämään kehon omaa varantoa, joka vähenee iän myötä. EGF stimuloi ihosolujen uusiutumista tehden ihosta heleämmän ja hidastaen ihon ikääntymisprosessia. Se edistää kollageenin ja elastiinin, ihon joustavien rakennustelineiden, tuotantoa lisäten kiinteyttä ja elastisuutta. EGF edistää ihon kykyä sitoa kosteutta ja vähentää kosteuden haihtumista ihosta. Tuloksena on terveempi, kimmoisampi, paremmin kosteutettu ja nuorekkaampi iho.
”Järjestämällä ohran geneettisen kasvukoodin niin että se muistuttaa suuresti ihmisen EGF:ää, BIOEFFECT kehitti ohrapohjaisen EGF:n”
Tieteellisessä tutkimuksessa EGF:ää on kasvatettu bakteereissa, mutta tämä altistaa ihmiset endotoksiinien riskille. Muut tavat tuottaa EGF:ää tuovat mukanaan ihmissolujen käyttöä koskevia eettisiä, moraalisia ja juridisia ongelmia. Vuosien tutkimusten jälkeen BIOEFFECT:n tutkijat saattoivat alulle hämmästyttävän metodin, jonka avulla EGF:n kasvipohjaista jäljennöstä kasvatetaan ohran siemenissä. BIOEFFECT kehitti ohrapohjaisen EGF:n järjestämällä ohran oman geneettisen kasvukoodin niin, että se muistuttaa suuresti ihmisen EGF:ää. Koska ohra on itsepölytteinen, ei risteytysten vaaraa ole olemassa. Sen lisäksi, että se on turvallinen, puhdas ja tehokas, BIOEFFECT:n EGF-kasvutekijät ovat ympäristöystävällisiä. Ohra kasvatetaan hiilidioksidipäästöttömissä kasvihuoneissa vulkaanisessa hohkakivessä.
